tiistai 5. helmikuuta 2008

Hahtuvahamsteri, joka myös siivosi

Hamsterikuu on nyt virallisesti aloitettu minunkin osaltani. Kuva todistaa, että punaiset hahtuvalapaset ovat päässeet puikoilta (ja jopa päätelty, hyvä minä!). Tänä iltana, tai huomenna viimeistään ne pääsevät koneeseen huovuttumaan. Neiti omi ne jo itselleen - taisi tietää, kenelle ne on tarkoitettu. Virallinen langankulutus keittiövaa'an mukaan on 48 g.


Nyt puikoilla on hahtuvaa jälleen, lapaset Miehelle. Lumileikkilapaset siis. Neidille aloitin myös kaulahuivia uudesta Wool Sävystä, ja jopa minä tykkään kerrankin vaaleanpunaisesta! :) Tarkoitus olisi myös saada valmiiksi pari ikuisuusprojektia... mutta katsotaan, mihin aika riittää.

Pitäisi myös kasata niin ompelukone kuin saumurikin, ja surautella pari vaippaa ja flanelli-imuja. Ja Miehen talvitakki. Mutta ensin pitäisi piirtää kaavat ja leikata kankaat...
---------------------------------------------------------

Sarjassamme "Työt, jotka eivät koskaan näe päivänvaloa":


Kaappien kätköistä nämäkin löytyivät. Siivosin nimittäin lankavarastoni muutama päivä sitten. Aloitin joskus, kun Novitan Palma tuli kauppoihin, sen vyötteessä ollutta t-paitaa. Takakappaleen sain valmiiksi, mutta tajusin sitten, että en ikinä pitäisi tällaista. Neulomusta ei saa purettua, joten luotan siihen, että Neidin nuket tarvitsevat joskus pehmoista peittoa...
Mustavalkoinen lapanen on sentään nätti, ja mielestäni hyvin onnistunut - mutta... koko on ihan pielessä. Kun tein tämän muutama vuosi sitten, en tajunnut juuri mitään neuletiheyksistä ja lankojen paksuudesta. Nalle-lanka ei ollut ihan sitä, mitä ohje olisi kaivannut (tosin jälkeenpäin olen pohtinut, olisiko ohjeella hyvää tullutkaan, oli lanka mikä tahansa). Lapanen on pitkä ja kapea. Kenelläkään ei voi olla noin kapeaa kättä... Neiti tosin keksi tällekin jo käyttötarkoituksen - hän nimittäin keräsi siihen kyniä pöydiltä ja lattialta. ;)
Oikealla on salomoninsolmuponcho Modan viimevuotisella ohjeella. Tämä oli ensimmäinen opetteluversio, ja solmut ovat aivan liian isoja omaan makuuni. En jaksanut hapsuttaa tätä, koska tiesin tämän valmistuttua, etten tule pitämään koko ponchoa. Jos joku haluaa, saa ilmaiseksi ;)
----------------------------------------------------
Lankavaraston siivoamisen yhteydessä punnitsin myös langat. Lapasien valmistumisen myötä lankaa on 16 kg 494 g. Näistä olisi tarkoitus saada vähennettyä reippaasti... tosin suuri osa langoista on toisilta saatuja jämälankoja, joten varastoa on vaikea pienentää kovin reilusti. Niin sanottuja hirviölankojakin löytyy useita, niistä ehkä lisää myöhemmin. Ehkä noin kilon verran oli lankoja, jotka haluaisivat päästä puikoille mahdollisimman pian. Yritän toteuttaa niiden toiveita, vaikkakin hitaasti edetään. :)

5 kommenttia:

Liisamaija kirjoitti...

Mitä, eikö tuota Palmaa saa oikeasti purettua, vai oletko sä vaan "solminut" sen niin tiukkaan että se ei purkaannu? :D Mulla on nimittäin joku typeryyksissä aloitettu huivivirkkaus tuosta Palmasta, ja ajattelin kyllä purkaa sen takaisin langaksi..

Leena kirjoitti...

Tuo mun tekele on kyllä jäänyt jotenkin "jumiin". Tosin käsialakin on muuttunut siitä vuosien takaisesta, en tiedä miten nykyään kävisi :D

Talsu kirjoitti...

Ihana tuo lapanen, tosi kaunis malli :)

Sarastusta kirjoitti...

Ylläri ylläri, tuo boncho hyppäsi kuvasta heti esille, sattumalta mulla on menossa lempivärinä punainen jo ties monettako vuotta ja viimevuodesta alkaen myös nuo bonchot on olleet lähellä sydäntäni. Jos haluat, niin pistätkö yksityiskuvaa tuosta bonchosta, niin mietitään esim vaihtoa lankaan tms..? sarastusta at gmail.com

NEULOVA ÄITI kirjoitti...

Kyllä luulen, että laitan tumput ainakin johonkin kylpyyn..niin muhkuraista on tuo varren resoriosuus, että oksat pois.. Samalla vähän pehmenevät sitten lapsen käteen.. (taitaa olla ne roskat langan seassa, jotka pistelevät..) :D

Mua ihan kauhistuttaa kuinka hurjasti tuo kuopuksen uhma edistyy vai laantuuko. Tänään sentään ihan miedosti kiukutteli iltasatujen kanssa. Yksi iltahan jouduin lopettamaan lukemiset, kun neiti repii väkisin kirjaa käsistä. Kun ei saanut sitä itselleen, heittäytyi lattialle huutamaan.

Eskarilaisen kanssa menee luonteenpiirteet niin yksiin ja vielä ulkonäöllisestikin muistuttavat toisiaan ja sitten sama noiden kahden muun kannsa (8v & 4v). Miten voikin olla noin.. Tän kaavan mukaan seuraava lapsonen olisi ruskeasilmäinen ja vähemmän uhmakas.. Vaan kun ei sellasta ei tule. :D

Mutta osaa kuopus olla ihanakin, sama uhmakas neiti jakelee heikkona hetkenä kasapäin pusuja.. :)