keskiviikko 30. tammikuuta 2008

Lankaa, muutama kerros lisää, kissa ja hamsteri!

Edellisessä postauksessa esittelemäni neuletyöt näemmä säikähtivät. Ehkä niitä alkoi hävettää. Kerä ruskeaa Kitten Mohairia kiikuttui kaupasta (vihdoin), joten huivi päässee vielä valmiiksi tämän talven aikana. Sagittaria on edennyt jo niin, että 4 kerroksen kuluttua saan aloittaa kolmoskaavion. Ja raitapaidan hiha valmistui! Eilen loin jopa silmukat helmaa varten. Sukkakin on saanut lisää mittaa muutaman kerroksen. Villahousut taitavat jäädä kesken vielä hetkeksi, koska niille ei todellakaan ole käyttöä.


Ylihuomenna alkaa sitten virallinen hamsterikuukausi. Pari tarveneuletta on jo mietittynä - muut perheenjäsenet tarvitsevat hahtuvalapaset. Käytäntö on osoittanut ne loistaviksi lumileikeissä. Niin, paitsi kissa ei tarvitse, koska se käy ulkona vain narussa ja sillä on karvaa omasta takaa ihan riittävästi. Olen tässä kissankarvojen luvatussa valtakunnassa jo miettinyt Koiranheinän lanseeraamaa huovutuskokeilua...




Sivuraiteilta takaisin. Muuten en aio neuloa sen kummemmin sormet verillä (paitsi ne ovat jo valmiiksi, tosin muusta syystä), koska aion saada pitsihuivini valmiiksi. Voisi olla myös aika viimeistellä muutama Neidille aiottu neule, ennen kuin Neiti kasvaa niistä ohi. Ja kuten sananlaskukin sanoo, suutarin lapsilla ei ole kenkiä, eikä neulojan lapsella lapasia riittävästi. Eikä neulojalla itselläänkään. Lapasiakin saattaisi siis valmistua, ehkä. Katsotaan. Sillä ikinä ei tiedä, vaikka hurahtaisin vielä toiseenkin pitsihuiviin heti perään... vähän uhkaavalta vaikuttaa. Ja onhan niitä sukkalankojakin tuolla puikkoja odottamassa... mielessä on myös pari neuletakkimallia mahdollisesti itselle.

Pitää varmaan vähän rajoittaa tätä ideatulvaa, ei tätä ainakaan kuukaudessa tee kaikkea! ;)

maanantai 28. tammikuuta 2008

Keskeneräisten kavalkadi

Täytyisi kai tätä sumaa jostakin päästä purkaa. Tässä ehkä neljäs- tai viidesosa kaikista keskeneräisistä töistäni. Loput tulevat esittelyyn sinä päivänä, kun päätän räjäyttää lankanurkkaukseni sekä muut varastoni. Nämä sattuivat olemaan päällimmäisenä...
Kuva on huono (etenkin tummanruskeiden kohdalla), mutta minkäs teet, kun ei ole kunnon valoa eikä parempaa kuvauspaikkaa.


Vasemmalla ylhäällä on tulossa raitapaita Neidille. Eka hiha vaiheessa. Lankana Sandnesin Mandarin Petit, jota tykkään kyllä neuloa, mutta jostain syystä jumittaa pahasti. Ohjekin on jossain teillä tietymättömillä, pitäisi kai etsiä aktiivisemmin...

Keskellä ylhäällä keskeneräinen villahousuviritelmä. Seepraraitoihin ajattelin käyttää kaiken tummanruskean hahtuvan, mutta sitä löytyikin toinen kerä vielä... hups. Lisäksi löysin 3 kpl vanhoja hahtuvapöksyjä, joihin vaihdoin narun tilalle kuminauhat, joten villahousupulaa ei ole toistaiseksi... jumittaa siis tämäkin.

Oikeassa reunassa virkattua huivia (se salomoninsolmuja ja tavallista virkkausta yhdistelevä huivi Modasta), mutta koska koukku oli numeroa liian suuri, lanka loppuu kesken juuri ennen viimeistä kerrosta. Odottaa siis langan saapumista kotiin kaupasta. Lankakaupassa on käyty monesti, mutta se mohairkerä jää aina ostamatta...

Vasemmalla alhaalla on Sagittaria-huivin alku. Kakkoskaaviota on jo tullut toistettua 6 kertaa. Tämän tekeminen tökkii vain ja ainoastaan siksi, että yhden kerroksen tekemisessä kestää niin pitkään, joten työ etenee vain yöllä, jolloin ei yleensä ole häiriötekijöitä.

Oikealla alhaalla on sukanketale Regiasta, jota vaivaa yksinkertaisesti toisen sukan syndrooma. Valmistuu, mutta hyyyvin hitaasti.

Ja ne vauvansukat ovat edelleen päättelemättä...

Lisäksi hamsterointi pukkaa päälle. No, jospa ei ottaisi sitä kovin vakavasti, vaan jatkaisi myös näiden valmistamista...

torstai 24. tammikuuta 2008

Nytkö se jo alkaa?

Nimittäin kevätväsymys. Tai ehkä tämä puhkipoikkiolo johtuu kuitenkin lähinnä siitä, että päivisin ei ehdi istumaankaan ja sitten kun ehtii (eli yöllä), tulee istuttua liiankin pitkään, kun jo pitäisi olla nukkumassa. Lienee sanomattakin selvää, että jää harrastaminen vähemmälle. Neidin kanssa kaksin ollessa kun pystyy tekemään ehkä kaksi puikkoa sukankudinta muutaman tunnin aikana... sitten täytyy ruokkia perhe, ja hupsistakeikkaa, onkin jo ilta.

Minulla on haave, jonka toteutumista kyllä epäilen oman itsekurini tuntien... kun joskus saisi kaikki keskeneräiset valmiiksi, vieläpä niin, ettei aina vain tulisi uusia keskeneräisiä! Mutta taitaa olla turha haave - taidan olla luonteeltani sellainen, että kesken täytyy olla useita töitä inspiraation mukaan. Ainakin pari pientä, vähintään yksi isompi, yksi virkkaustyö... tosin hupsistakeikkaa (no.2), niitä on tällä hetkellä kaikenkaikkiaan ainakin 20. Että ehkäpä olisi ihan fiksua pitäytyä jossakin tietyssä neulomuksessa ja tehdä se todellakin loppuun ennen uusien aloittamista!!!! Mutta, mutta. Puikoilla on taas uusi työ, aloitin elämäni ensimmäistä isoa pitsihuivia. Pitäähän minun, kun kerran muutkin!

Neidin rakkaus hahtuvalapasiin jatkuu, joten ne tuskin tulevat koskaan saamaankaan koristeluja. Ihanat lapaset, kun lumileikeissäkin (joita nyt on riittänyt) pysyvät sisältä kuivina!

Yhdet vauvansukat sain sentään valmiiksi, kuvaa myöhemmin (kunhan jaksan päätellä ne). Aloitin ne joululomalla, kun oli aikomuksena mennä katsomaan ystäväperheen vauvaa. Sairastelujen takia emme koskaan päässeet vauvaa tapaamaan, joten sukatkin jäivät kesken. Kummallista, miten parin päivän työtä vaativiin sukkiin voikaan uhrautua yli kuukausi... no, onneksi maailmaan vielä syntyy vauvoja (uskoisin ainakin), joten kai näillekin vielä käyttöä on. Taitavat olla niin reilun kokoiset, että mahtuisivat vielä Neidillekin, joka sentään on aika pitkä ikäisekseen.

Nyt neulomaan hetkeksi, sitten ruisleipätaikina muhimaan, ja sitten nukkumaan, jotta jaksaa aamulla hammaslääkäriin tikkien poistoon.

tiistai 22. tammikuuta 2008

Meidän perheen tytöt

Hmm. Olisikohan syytä ryhtyä lankalakkoon? Ehkä se hamsterointi sopisi minullekin. Tässä lauantain saldo:


Ylhäällä kaksi kerää 7-veikkaa, vasemmalla 3 kerää ruskeaa Baby Ullia ja loput sitten sitä Regiaa. Mutta kun ne oli varmaan alle puolen hinnan! Varsinkin nuo kaksi tuossa edessä, joissa siis on myös silkkiä. On näille kaikille käyttöäkin, ei sillä. Ideaa pukkaa. Ja sukkaa. Joskin hitaasti, koska meinaa pukata myös väsymystä.

Tässä sitten tällainen epämääräinen kuva, mutta ehkä siitä käy ilmi, että kyseessä on lapanen. Hahtuva-sellainen, koko varmaan noin 1,5-vuotiaalle + pari senttiä liian pitkä peukalo. ;) (muistiin: ympärysmitta 32 silmukkaa!)

No, peukun pituus tuskin haittaa menoa. Minulla oli nimittäin tarkoitus koristella lapasia jotenkin, kissankuvalla tai jollain vastaavalla. Neiti kuitenkin hoksasi lapaset jo ennen huovutusta, ja kysyi "kä" (eli mikä). Kerroin niiden olevan hänen uudet lapasensa, mutta vielä liian isot, ne pitäisi pestä. Ja voi sitä riemua, kun lapaset tulivat koneesta! Neiti piti märkiä lapasia käsissään aika pitkään ja esitteli niitä isillekin, kun isi tuli kotiin. Siitä lähtien lapaset ovat olleet joko käsissä tai kuivumassa ulkoilun jäljiltä, joten on koristelukin jäänyt tekemättä. Nyt Neiti on opetellut jopa pukemaan lapasia itse, ovat kai sen verran reilun kokoiset.
Meidän perheen tytöt siis tykkäävät aika lailla samoista asioista. Neiti rakastaa vaatteita, erityisesti niiden pukemista päällekkäin (itse siis). Käytännössä vaatteet menevät vielä huiviksi kaulan ympärille. Neiti rakastaa myös lankaa, vähän liikaakin, koska äiti saa vielä harmaita hiuksia lankojen selvittelystä. Vaikka kuinka yritän piilottaa langat, aina sieltä joku kerä eksyy Neidinkin käsiin. Sitten kuuluu ihastunut huudahdus "aakaa!"...
Niin, ja asuuhan meillä vielä yksi tyttö, joka sekin tykkää langasta (etenkin hahtuvasta, rousk rousk) ja vaatteista.

perjantai 18. tammikuuta 2008

Linssilude ja kukkasia!

No niin! Kamera on ladattu ja kuvat siirretty. Juhuu.

Yllättävän helpolla on mennyt tämä hampaanpoistosta toipuminen, koska tänään en ole tarvinnut särkylääkettä kuin kaksi kertaa. Tai sitten kuvittelin vain kivun olevan jotakin ihan kamalaa, tämä sentään menee pois lääkitsemällä. Ja kun vain muistaa ottaa vähän rauhallisemmin, niin ei tulekaan niin kovin kipeäksi. Jospa sitä menisi huomenna vaikka Neidin kanssa ulos kaksistaan... tosin siellä on niin liukasta ja märkää, ettei tavallinen ulkoilu oikein huvita. Pitää olla joku pakollinen päämäärä. "Onneksi" ruokakauppaan on melkein joka päivä asiaa! ;)

Tässäpä esittelyssä vuoden ensimmäinen valmistunut käsityö (vasemmalla):


Palmikkokämmekkäät, lanka Novita Bambu, puikot 3 mm, malli oma.
Muistiin: 56 s oli hyvä ympärysmitta!

Kissa on aito. ;)
Täytyy kyllä sanoa, että Novitan bambulanka on ihanaa neuloa, mutta muuten vähän tympeästi käyttäytyvää. Koska se oli minulle aivan uusi tuttavuus, oli myös yllätys, että lanka purkautuu, ellei siihen tee solmua. Mukavaltahan tuo lanka tuntuu, mutta käytössä sille tuntuu käyvän huonosti. Neule ei pidä yhtään kuosiaan (on löystynyt jo kahden viikon satunnaiskäytössä valtavasti) ja siitä tulee jotenkin likaisen näköistä. Nukkaantuu kai jotenkin. Palmikotkaan eivät oikein kunnolla enää erotu, harmi. Jää siis tähän minun osaltani tämän langan käyttö...


Hahtuvalapaset, lanka siis hahtuvaa (alkuperä tuntematon, ostettu Joen Langasta), puikot 5 mm, ohjeeseen otettu mallia tästä, huovutus koneessa 40 asteessa.

Näistä tuli kyllä ihanat! Yhtään eivät vielä ole sormet palelleet, vaikka muissa lapasissa niin olisi käynytkin. Pitää tehdä kiiruusti Neidille samanlaiset noiden toppahanskojen tilalle - niissä nimittäin tuntuu paleltavan. Muutenkin hahtuva on aivan ihanaa - niin neuloa kuin käyttääkin.

Niin, sanottakoon vielä, etten kurista kissaa kuvassa, vaikka siltä epäilyttävästi näyttääkin...

Tämän verran on sukka edennyt kuluneen alkuviikon aikana. Olen ollut niin innoissani tästä ihanasta, ohuesta sukkalangasta, että kaikki muut työt ovat jääneet... perussukkaa pukkaa siis. Katsotaan, milloin tulee valmista, vai käykö niin, että toinen sukka jää puolitiehen ufoilemaan. Hyvin mahdollista, koska yleensä into lopahtaa siinä vaiheessa.

Seuraava operaatio onkin todennäköisesti kaiken ompelutavaran siirtäminen toiseen huoneeseen. Sen jälkeen pitäisi surautella täkkipussi Neidille, kun huomenna siirrytään käyttämään uutta sänkyä (kuvassa) ja isompaa täkkiä. Lankavarastot saavat odottaa siirtymistään vähän pidempään... Ehkä ihan hyvä niin, koska niissäkin on läpikäymistä. Ne nimittäin sijaitsevat ainakin kolmessa eri paikassa, ja voi olla, että minulla on vielä joku kätkö, jota en muista.

--------------------------------------------

Kiitos myös Annalle kukkasista!


Kukkaset jatkavat matkaansa seuraaviin blogeihin, joihin tutustuin ihan aluksi täällä blogimaailmassa. Niihin jäi jotenkin koukkuun (no kas kummaa :)), ja sitä kautta rohkaistuin omaakin blogia pyörittämään. Se koukuttuneisuus ei siis ole mihinkään kadonnut senkään jälkeen, päinvastoin.

----------------------------------------------

tiistai 15. tammikuuta 2008

Hamstereiden sukua

Osa 1. Eilinen hampaanpoistoleikkaus onnistui sikäli, että hammas saatiin pois, lopulta. ;) Tiukkaa teki, pitkään kesti, kipeää otti ja jos saisin valita, valitsisin mieluummin vaikka synnytyksen kuin toisen samanlaisen kokemuksen. Nyt poski on todella turvonnut, mutta antibioottikuurin ja kipulääkkeiden ansiosta ei ole kovin pahaa särkyä.

Ja koska ei särje, eikä eilenkään särkenyt kovin pahasti, lähdimme eilen koko poppoolla kaupungille.

Osa 2. Tämän osan teeman voittekin jo arvata. Lankaa, lankaa! (ja kangasta myös, mutta se nyt oli sentään suunniteltua)

Hahtuvaa ostin kahta väriä, luonnonvalkoista (saan tehtyä villahousut loppuun) ja ensimmäistä kertaa myös punaista. En ole koskaan aiemmin ostanutkaan värjättyä hahtuvaa, mutta "synttärilahjaksi" ajattelin tuhlata pari euroa enemmän. Siitä tulee ainakin lapaset Neidille, ehkä ensi talveksi vasta mutta kuitenkin.

Ei tässä vielä kuitenkaan kaikki. Pitihän minun käyttäytyä kuten ulkonäköni edellytti, eli hamstrata! Ilman sen suurempaa tarvetta. No, onneksi sisäinen hamsterini ei ollut kovin nälkäinen eilen, joten ostokset jäivät kuitenkin kahteen Regian sukkalankakerään. Ihanaa riemunkirjavaa raitalankaa, ja se pääsikin suoraan puikoille heti kotona. Pitkästä aikaa on ihana neuloa ohutta lankaa ohuilla puikoilla! Josko nuo sukat mahtuisivat sitten kenkiinkin...

Mutta koska tuo poskipussi ei tunnu vielä laskeutuvan, olen tässä jo miettinyt seuraavaa reissua. Regian sukkalangat olivat niin edullisia, että luulen joutuvani uudelle ostosreissulle tarkastamaan tilanteen uudelleen...

Ai niin, vaikuttihan se poskipussi tämänkin päivän ostoksiin - marketista tarttui mukaan saksankielinen vauvaneulelehti. Neiti on vielä niin "vauva", että lehdestä löytyi muutama kiva malli.
-----------------------------------------------------

Tästä tuli oikeasti hyvä mieli:



Kiitos, Neulova äiti!

Taidan jättää tämän jakamisen nyt ajanpuutteen vuoksi myöhemmäksi, mutta totuushan on, että tämän ansaitsisi niin moni! Teidän blogejanne on mukava lukea - ihastella upeita töitä ja saada loputtomasti uusia ideoita.

-----------------------------------------------------

Taisin jo viimeksi lupailla kuvia, mutta ne jäävät vieläkin odottamaan kameran latautumista. Lisäksi yksin en taida saada hyviä kuvia otettua, joten täytyy myös odottaa, että Mies tulee kotiin.

Luvassa on myös projekti - kunhan kaivelen kaikki varastoni ensin tyhjäksi. Vaihdamme kahden huoneen paikkaa, joten myös lankavarastot muuttavat toiseen kaappiin. Sen yhteydessä voisi olla hyvä käydä läpi kaikki vanhat (extrahypersupervanhat) keskeneräiset neulomukset. Ja niitähän riittää! Osa joutaa takaisin kerälle, siitä olen sataprosenttisen varma. Mutta voihan olla, että sinne on joku aarrekin unohtunut. :)

maanantai 14. tammikuuta 2008

Kunhan juttelen. :)

Vaihdoin tässä blogikuvaustekstistä kakkosen kolmoseksi. ;) Olenkin tässä miettinyt, kinuaisinko synttärilahjaksi lankakauppareissua vai yrittäisinkö kuitenkin olla säästäväinen. Tuleva viikko näyttää, mihin suuntaan mennään - riippuu siis siitä, miten kipeä olen huomisen (tai tämänpäiväisen oikeastaan) viisurinpoistoleikkauksen jälkeen. Eurokankaassa pitäisi ainakin käydä, ihan oikeasti.

Valmistakin on, on ollut jo monta päivää, ja valmiit ovat olleet ahkerassa käytössä. Kamera vain ei jostain syystä ole sattunut käteen vielä... yritän saada kuvia tulevalla viikolla.

Toistaiseksi puikottelutkin etenevät hyvin hitaasti. Silloin tällöin otan neuleen käteen ja teen muutaman kerroksen. Kai sellainen inspiraatiokin joskus vielä iskee... nyt on tosin ollut niin kiireistäkin, ettei ole ehtinyt paljon tikuta. Hahtuvaa kuitenkin on puikoilla jälleen... sivupalkista voi nähdä, mitä muuta on kesken. Tai sanotaanko, että melko aktiivisesti kesken. ;)

maanantai 7. tammikuuta 2008

Ja tällainen oli vuosi 2007...

...käsitöiden saralta siis. Yllättävän paljoltahan tuo näyttää! Eniten olen tainnut kuitenkin kuluttaa aikaa neuloen ja virkaten, vaikka tuo ompelusaldo näyttääkin noin suurelta... Ja niitä keskeneräisiä... niitä jäi "muutama" tälle uudelle vuodelle ;)

Ommellen:
- 16 bambuimua
- 15 kpl taskuvaippoja (koko L)
- 5 kpl PUL-taskuvaippoja (koko L)
- 6 flanelli-imua
- trikoopaita ja –housut vauvalle
- 3 trikoomekkoa vauvalle
- collegehame
- imetysmekko
- iltapuku (yo-juhlapuku)
- rimpsumekko vauvalle
- kotelopuku
- kynäpenaali
- liivihame Neidille
- 3 ruokalappua
- joulumekko Neidille
- verhot olohuoneeseen

Neuloen:
- 7 lapaset
- 7 villavaippapöksyt
- 7 villasukat
- ranteenlämmittimet
- neuletakki Neidille
- 10 pipoa
- 5 saippuapussia
- kämmekkäät
- huopatossuset

Virkaten:
- 4 salomoninsolmuponchoa
- pyöreä pitsiliina
- 4 pesukinnasta
- salomoninsolmuhuivi

Kirjoen:
- ristipistotyyny

lauantai 5. tammikuuta 2008

Neulojan logiikkaa

Tänään mummulareissuilla kävimme myös paikallisessa Halpa-Hallissa. Pitihän sitä lankojakin hiplata, ja mukaan tarttui kerä ihanan väristä raitaseiskaveikkaa. Toistaiseksi ei aavistustakaan, mitä siitä tulee, ja onko sitä nyt sitten niin kiva neuloakaan, mutta kun se kerä oli 2 euroa halvempi kuin kotipaikkakunnalla, niin pitihän se ostaa! Eli aivoni raksuttivat, että säästöähän siinä syntyy. Joopa joo, halvemmaksi olisi tainnut tulla jättää se kerä kauppaan...

Ylihuomenna matkataan takaisin kotiin ja ah niin ihanaan arkeen. Katsotaan, miten puhki ollaan reissun jälkeen ja tuleeko tehtyä silmukan silmukkaa koko viikolla (tai vaihtoehtoisesti surraako ompelukone pätkän vertaa). Yleensä nimittäin menee viikko toipumiseen... tosin osa siitä riippuu siitä, kuinka pahasti karvainen matkakaverimme aikoo meitä myrkyttää matkalla. ;)