sunnuntai 3. toukokuuta 2009

Vauvantuoksuinen tervehdys

Hei vain pitkästä aikaa! :)

Pitkällinen ja piinaava odotus sitten lopulta palkittiin ja Neidin pikkusisko syntyi heti seuraavana päivänä viimeisimmän blogikirjoituksen jälkeen. "Pikkuinen" tulikin maailmaan vauhdilla; edellisenä päivänä ei ollut mitään aavistustakaan tulevista tapahtumista, synnytyksen kestokin oli huimat 4 tuntia. Typy oli syntyessään likemmäs 4,5 kg painava (ja nyt toki vieläkin isompi), joten sekä pienimmät vaipat että vaatteetkin ovat jo joutaneet varastoon. Ei siis tullut pitkä käyttöikä näillekään sukille ja villatakille... isompia kaivattaisiin, mutta nyt on niin paljon muuta projektia (kuten muutto), että saavat moiset hommat odottaa hetken.

Typy on hyvin äitiystävällinen vauva, ja mahdollistaa myös satunnaisen tikkuamisen. Tosin mieluiten toki olisi sylissä, niinpä nytkin tässä kirjoittelen yksikätisesti.


Mutta jatketaanpa käsitöistä. ;)
Tein sisko#1:lle synttärilahjaksi sukat. Unohdin kuvata ne. Mutta otin kuitenkin kuvan mallineuleesta, tosin epäonnistuneen sellaisen...



No, joka tapauksessa malli on Saltkråkan-sukat, lanka limenvihreää 7-veikkaa ja puikot 3,5mm. Kauniit sukat niistä tuli, vaikka kuva onkin mitä sattuu. ;)




Tässä esittelyssä sukat Neidille. Yritän epätoivoisesti päästä eroon tuosta raitalangasta, mutta en ole vieläkään onnistunut siinä täysin...
Lanka muinaista 7 veljestä Raita -lankaa, puikot 3,5mm. Sukan koko noin 26/27.


Miehen mummu tykkäsi huivista, jonka tein miehen äidille joululahjaksi, joten tein mummullekin pitsihuivin. Ehti sopivasti synttäriksi.



Ohjeena Minttumaari, lanka teetee Kamena, puikot 4,5mm.


Kastejuhlaa järjestäessä tajusin, ettei meillä ole minkään sortin liinaa sohvapöydälle. Pikapikaa jotain väkertämään... vapaalankahuovutus, sehän on sopivan nopeaa ja helppoa, eikös vain?



Ensimmäinen viritelmä...



...hmm... no kissa ainakin tykkäsi. ;)
Mitä tästä opimme - älä käytä alustana vanhaa, venynyttä froteepyyhettä. Siitä ei saa napakkaa pakettia.

Toisella kerralla vahingosta viisastuneena vähän paremmin, ja kun sitä vielä paranneltiin, niin voidaan taas todeta, että kolmas kerta toden sanoo... ihan hyvä tuli. Tai ainakin käyttökelpoinen.



Ja tässä vielä liina "lopullisessa" tarkoituksessaan:



:)

(olen minä vähän ommellutkin, mutta kuvaaminen ja bloggaaminen jäänee muuton jälkeiseen aikaan. Sitä odottaessa.)