Elämää on joulunkin jälkeen

Tässä nyt on sitten niitä joululahjoja... lopulta näyttää aika vähäiseltä, mutta yllättävästi näihin kului aikaa. Varsinkin sitten, kun alkoi tympäistä. ;)



Lapaset kaikille kolmelle siskoselleni. Malli oma, lanka 7 veljestä, puikot 4 mm.



Pesukintaita ja saippuapusseja. Pesukintaassa malli oma, lanka 6-säikeinen kalalanka. Saippuapussin ohjeen olen joskus bongannut Ullasta, mutta en näköjään enää löydä sitä...



Salomoninsolmuhuivi miehen äidille. Lanka on ainoaa sinistä, jota löytyi äitini lankakorista, eli Novitan Jussia. Kuva on huono, mutta ihan hyvä huivi tuli.



Peruspipo Karuselli-langasta. Puikot 8mm. Tämä löysi kodin Sisko#2:n päästä.

Tässä on tämänhetkinen työ - talvitakki Neidille. Surauttelin tämän tähän pisteeseen jo melkein 3 viikkoa sitten, mutta loput pitäisi ommella käsin, joten on vähän viivästynyt... no, ensi talvenakin pitäisi vielä mahtua! Kankaat ovat siis vaaleanruskeaa vakosamettia ja puuvillateddyä. Ihanan lämpöiseltä vaikuttaa, ja Neiti itse tuntuu tykkäävän kovasti - kun takkia sovitettiin päälle, sitä ei saanut ottaa pois heti ja se piti pukea uudestaankin vielä. Malli on ollut Modassa tässä joskus (en nyt taaskaan muista numeroa), vähän muokkailin mieleisekseni.

Muitakin keskeneräisiä on (tietenkin). Joululahjojen valmistumisen jälkeen on kyllä ollut vähän orpo olo, kun ei ole mitään kiireellistä tehtävänä. Niinpä mitään ei ole valmistunut, vaan jäänyt vain kesken ;) Osasyy kaiken kesken jäämiselle on kyllä ollut sairastelu - 3 flunssaa peräkkäin ja nyt jonkinlainen mahatauti. Toivotaan vain, että Neiti ei saa tätä mahatautia... ripuloivan ja oksentelevan pikkulapsen hoito ei kuulosta mukavalta.

Olen myös pitkästä aikaa lukenut kirjoja. Tosin totuus on, että minun ei pitäisi ottaa yhtäkään kirjaa käteeni, koska siitä tulee kierre...

Ensi vuoden puolella (kunhan siis pääsen käsiksi kalenteriini) aion kirjata ylös kaikki tänä vuonna valmistuneet työt ihan omaksi ilokseni. Täytyy myös päivitellä keskeneräisten listaa... ja yrittää päästä eroon edes osasta niistä! Taidan purkaa ainakin yhden villapaidantekeleen, koska en koskaan jaksa tehdä sitä loppuun (ja tuskin tulisi edes käytettyä sitä). Mutta vielä viikko lomailua - ja toistaiseksi myös sitä sairastelua.

Muok. Pyydän anteeksi pitkää tekstipötköä ja kummallisia rivivälejä - emme ole Bloggerin kanssa yhteisymmärryksessä.

Ähkispuhkis.

Ähkispuhkis 1. Tässä on nyt oltu kuumeessa vuorotellen, niin Neiti kuin minäkin. Tai viimeisimmästä kuumepäivästä on jo muutama päivä, mutta flunssaa riittää muuten vielä. Meinaa kyllä olla väsynyt olo koko ajan... jos tämä sairastelu alkaisi pikkuhiljaa mennä ohi, olisin kyllä tyytyväinen!

Tämä pipo on sen joskus aiemmin julkaistun sisko. Ja se menee myös edellisen saajan siskolle, eli Sisko#2 saa viimein itselleen sopivan kokoisen pipon. Kun malli on hyväksi havaittu, niin mitäs sitä muuttamaan! Pipoja on tosiaan kiva tehdä siksi, että ne valmistuvat niin nopeasti... eikä tarvitse tehdä toista samanlaista.

Lanka siis Aino, puikot 5,5mm pyörö ja 5mm sukkapuikot, malli on ihan vain peruspipo tuollaisella nyppyreunalla.

Ähkispuhkis 2. Näin muuten ei ole mitään muuta valmista. Ei edes joululahjojen saralla. Mutta laskeskelin tässä, että joululahjojen pitäisi kyllä ehtiä valmiiksi ennen joulua. Pitää vain ottaa itseään niskasta kiinni, kun (tai jos) tässä sairastelu helpottaa.

Ähkispuhkis 3. Olin jo aivan unohtanut joulukortit. Eilen muistin sitten... Huomenna pitäisi käydä ostamassa pahvia... ja liimaa, kai. Onneksi on sentään perjantaihin asti aikaa.

Uusia suunnitelmia riittäisi kyllä, aloitin vähän raitapaitaa Neidille Mandarin Petitistä. Tämän aion tehdä pyöröneuleena, ettei tarvitse ommella kappaleita yhteen niin paljon. ;) Tarkoitus olisi tehdä ensi talveksi myös villainen välihaalari (eikös olekin hyvä, että tulee aloitettua ajoissa!). Ja sata muuta pienempää ideaa olisi myös.

Hmm... ehkä voisin mennä neulomaan vähän lisää, että joulu ei tulisi liian äkkiä.

Vihdoin jotain :)

Neiti on nyt hampaidenpuhkeamisflunssassa ja äitiä väsyttää. Poskihampaat ottavat koville... ensimmäisistä kun ei ollut näin suurta vaivaa. Väsymyksestä huolimatta on jotakin tullut viimeinkin tehtyä.

Tässä on nyt siis lopulta se Neidin synttärityyny! Virallinen synttäripäivä on tosin jo ohi, mutta huomenna vasta lahjotaan. ;) Eipä taida 1-vuotias vielä päivän päälle ymmärtää... eikä niin lahjojenkaan, mutta tykkääpä ainakin papereista ja narusta!


Tämän tyynyn ohje oli muistaakseni Suuressa Käsityölehdessä 4/06. Ohjeesta poiketen tein ristipistoja (ohje oli puolipistoille). Äiti tykkää kovasti - toivottavasti Neitikin ;)

Jotain muutakin on päässyt valmiiksi asti:

Hahtuvalapaset! Näitä oli niin ihana tehdä, että kävin tänään hakemassa kaupasta lisää hahtuvaa... Lopullisen tuloksen näkee vasta huomenna, kun lapaset käyvät pesukoneessa vierailulla. Mielenkiinnolla kyllä odotan, minkä kokoisina ne tulevat takaisin...

Ja sitten joululahjatalkoisiin! Nyt on jo joulukuu!